Consectari

http://consectari.smackjeeves.com/

Tekijä: Jami Viljanen
Tyyppi: pitkä sarjakuva
Kieli: englanti
Aloitettu: 2014
Pituus: 40+ sivua (jatkuu???)
Päivitystahti: satunnainen
Genre: toiminta, kauhu, fantasia
Ikäsuositus: yli 13
Varoitukset: kiroilu, väkivalta

Silläkin uhalla että tämä nettisarjakuva jää ikuisiksi ajoiksi kesken, aion nyt kirjoittaa siitä. Jos ei muuta, niin tiedättepähän, että tällainen sarjakuvisti on olemassa, ja ehkä saamme vielä jatkossa nauttia hänen tuotoksistaan, olivat ne sitten jatkoa Consectarille, tai jotain aivan muuta.

af40f1fb0tVYZTörmäsin Consectarin melko hiljattain vähän sattumalta. Ihastuin välittömästi piirustustyyliin, jonkalaista en vielä ole kauheasti suomalaisissa piireissä nähnyt. Vähän rosoista se on, mutta niin persoonallista!

Sarjakuvan päähenkilö on Gale Choi, 17-vuotias koululainen New Yorkista. Hän asuu kahdestaan ottoisänsä kanssa, ja opiskelee taidekoulussa Brooklynissä. Niin ja, ööhh… hän osaa muuttua tiikerihaiksi. Tai siis tällaiseksi:

Näyttökuva 2015-4-3 kello 16.23.55

Eräänä aamuna matkalla kouluun Gale törmää erittäin outoon näkyyn; mustaan jättimäiseen hahmoon, jota muut ihmiset eivät näytä huomaavan laisinkaan. Havaitessaan Galen jättiläinen on käydä tämän kimppuun, mutta onneksi paikalle osuu (perin omalaatuinen) henkilö pelastamaan Galen pinteestä. Hän vaikuttaa tietävän jättiläisestä sun muista yliluonnollisuuksista paljonkin ja on valmis auttamaan Galea, mutta on kuitenkin liian arvelluttavan oloinen Galen makuun, minkä johdosta Gale poistuu rivakasti takavasemmalle. Mysteerihenkilöllä vaikuttaa kuitenkin olevan suunnitelmia pojan varalle.

Kuten mainitsinkin jo, pidän Viljasen piirustustyylistä kovasti. Hahmot ovat persoonallisia ja mielenkiintoisia. Myös värien käyttö on hallussa, niiden avulla tekijä saa muutettua tunnelmaa hienosti. Lisäksi sarjakuvassa on paljon tyylikkäästi toteutettuja efektejä ja yksityiskohtia. Sarjakuva on tehty kokonaan digitaalisesti, mikä sallii kaikenlaisen kikkailun. Dialogi on suurimmaksi osaksi kirjoitettu tyyliin sopivalla sarjisfontilla.

c89cf26ffTmTQViljasella on selkeästi sarjakuvan tekoon oikea tatsi. Ruutukuljetuksessa nyt ehkä olisi jonkin verran työnsarkaa, välillä kuvakerronta töksähtelee, kun kuvakulma vaihtaa suuntaa, eli kun hahmo kuvataan yhdessä ruudussa vasemmalta ja seuraavassa oikealta. Kerronnallista viilailua siis vaan, eivät sivut ole mitenkään ylivoimaisen sekavia luettavaksi.

Vaikka Consectaria on vasta vain kaksi lyhyttä lukua, on lukijoille tarjoiltu jo aimo annos kysymyksiä, joihin kovasti odottaa vastauksia. Mistä Gale on peräisin? Mikä hänen historiansa, joka vaikuttaa kokonaan pyyhkiytyneen pois, on? Miksi jättimäiset silmät etsivät häntä, ja kenen toimesta? Mikä Galen pelastaneen tyypin tarina on? Onko hänenlaisiaan lisää, ja onko Galen kaltaisia hai-ihmisiäkin enemmän?

Näyttökuva 2015-4-3 kello 15.14.14Consectari on kuitenkin ollut jo kuukausia tauolla, joten nähtäväksi jää, saako sarjis jatkoa. Tietenkin lupaavien tarinoiden toivoisi jatkuvan, mutta ymmärrettävästi monet nettisarjikset keskeytyvät syystä tai toisesta. Joko into lopahtaa, tai sitten aika. Ehkä tekijä saa idean parempaan tarinaan tai työ/opiskelu vie kaiken energian. Nettisarjakuvan julkaisuunkin on vielä niin matala kynnys, että moni tekee sitä ihan vain kokeilumielessä. Tulisiko näin ollakin, vai pitäisikö nettisarjakuvienkin olla enemmän serious business? Eeehkä voimme sitäkin käsitellä sitten joskus omassa merkinnässä…

JOKA TAPAUKSESSA!! Tsekatkaa Consectari sekä Jami Viljanen. Erittäin lupaavaa settiä!

(Kuvat: http://consectari.smackjeeves.com/ © Jami Viljanen)

Stand Still. Stay Silent

http://www.sssscomic.com/

Tekijä: Minna Sundberg
Tyyppi: pitkä sarjakuva
Kieli: englanti
Aloitettu: 2013
Pituus: 250+ sivua (jatkuu)
Päivitystahti: 5 kertaa viikossa
Genre: toiminta, katastrofi, kauhu, seikkailu, fantasia
Ikäsuositus: yli 15
Varoitukset: väkivalta

Minulle on jo useampi kerennyt ehdottamaan tätä sarjakuvaa, ja kun se omalta lukulistaltakin jo löytyi niin tartuinpa sitten tuumasta toimeen, vihdoinkin.

Stand Still. Stay Silent sijoittuu meidän maailmaamme, tarkemmin ottaen pohjoismaihin, suuren katastrofin jälkeen. Vuosikymmeniä sitten vakava tauti pyyhkäisi lähes koko ihmiskunnan pois maailmankartalta, ja nyt maapallon keskuksena toimii Islanti, joka pelastautui eristäytymällä muusta maailmasta tuhojen aikaan. Muistakin pohjoismaista löytyy pienempiä turva-alueita, missä ihmiset elävät nyt hyvin nöyrissä oloissa.

Näyttökuva 2015-1-20 kello 16.27.01

Koko muu maailma on tuntematonta ja puhdistamatonta hiljaista maailmaa, jota asuttavat katastrofin seurauksena kehittyneet hirviöt. Matkalle tuntemattomaan lähtee pieni joukko enemmän tai vähemmän ammattilaisia sattuman kaupalla saadun ääpättömän rahoituksen turvin. Joukkoon kuuluvat suomalaiset serkukset Tuuri ja Lalli, ruotsalainen Emil, norjalainen Sigrun sekä tanskalainen Mikkel. Nettisarjakuvan otsakkeen ja muiden kuvitusten perusteella joukkoon luultavasti liittyy vielä eräs liehuletti, mutta tähänastisessa sarjakuvassa hänet ollaan nähty vain vilaukselta.

No niin, sanottakoon nyt tähän väliin, että en pidä oikeastaan ollenkaan tällaisista katastrofiteemoista. Kaikenlaiset maailmanloppu- ja ihmiskunnan tuho -skenaariot saavat minut ahdistuneeksi ja surulliseksi. Alan helposti pyöritellä mielessäni yksityiskohtaisesti kaikkia niitä hirveitä tilanteita, joihin ihmiset joutuvat selviytyäkseen hengissä, ja joihin heidän elämänsä sitten lopulta päättyy. Prologin lopussa minun teki todella vahvasti mieli painaa X:ää tämän välilehden kohdalla. Enpä tuota kuitenkaan tehnyt kun en viitsinyt tähän blogiin pelkkää vinkuvonkua kirjoittaa prologin perusteella. Tuota päätöstä en kyllä sarjakuvaa eteenpäin lukiessani katunut (paitsi vähän joissain todella kuumottavissa kohtauksissa).

Eniten minua puskee lukemaan eteenpäin äärettömän hieno taide, sekä todella sympaattiset hahmot. Erityisesti hissukka, kissamainen Lalli ja kermapylly Emil sekä heidän välinen kielirajoitteinen kommunikaatio herättivät minussa vahvoja awwwww-reaktioita. Ryhmän naiset ovat ihanan tomeria ja positiivisia, ja iso Mikkel on rauhoittava ja rationaalinen. Jengi on ollut kasassa vasta lyhyen aikaa, mutta ryhmähenki on alusta alkaen todella hyvä. Tällainen hahmodynamiikka auttaa jaksamaan muuten niin synkän tarinan seuraamista, ja onpa se ihan kivaa vaihtelua sellaisille katastrofitarinoille, joissa hahmot vain panikoivat ja huutavat toisilleen ja ovat tietävinään kaiken paremmin kuin muut. Toki tässäkin tarinassa on vielä kaikki mahdollisuudet draaman puhjeta kukkaan, mutta sitä ennen aion nauttia täysin rinnoin näiden mussukoiden toilailuista.

Näyttökuva 2015-1-20 kello 14.00.26Kuten mainitsin, taide on ilmiömäisen upeaa. Varsinkin maisemat ovat erityisen kauniita ja yksityiskohtia on paljon. Hahmot ovat ilmeikkäitä ja persoonallisia. Väripaletti on rajallinen ja värit toimivat todella harmonisesti sekä keskenään että mustan kanssa. Piirrosten lisäksi sarjakuvaan on ujutettu hienosti infografiikkaa, karttoja, asiakirjoja ja ilmoituksia. Lukujen välissä meille valotetaan hieman tuossa ajassa olevia asutuksia, virkoja, hirviöitä, kissojen asemaa, käytettyjä kieliä ja niin edelleen.

36

Nautin kovasti siitä, miten sarjakuvassa pelataan eri kielillä. Tietysti pääasiassa kaikki teksti on englanniksi, mutta tarinassa ihmisillä ei ole mitään yhteistä yleiskieltä, vaan kaikilla on oma äidinkielensä ja ehkä jonkin verran sitten kielipäätä suuntaan tai toiseen. Kielten erot ja yhtäläisyydet nousevat esille tuon tuosta, ja pienet liput puhekuplissa ilmentävät aina, kun hahmojen kieli vaihtuu tai kun se keskustelun kannalta on oleellista.

Näyttökuva 2015-1-20 kello 13.37.13Näyttökuva 2015-1-20 kello 13.38.07Puhekuplien neliskulmainen muoto on hieman erikoinen ratkaisu. Onko kyse sitten kuviin sopivasta tyylistä vaiko että niihin saisi aseteltua tekstin helposti ja tilaa säästäen? Kuitenkin laatikot ovat paikoin vähän turhankin isoja tekstimäärään nähden, ja teksti aseteltu välillä  hiukan sinne päin. Fontti on jokseenkin erikoisen näköistä ja rivivälit pieniä, mikä vaatii jonkin verran totuttelua. Ei teksti ihan lukukelvotonta ole, mutta huomasin useaan otteeseen esimerkiksi luulevani g:tä q:ksi. Massiivisten tekstimäärien lukeminen saattaa hieman puuduttaa, mutta pienemmissä puhekuplissa tekstin lukee suhteellisen sujuvasti.

Sarjakuvan prologi saattaa olla hieman pitkästyttävää luettavaa, mutta se on sata kertaa parempi kuin sivukaupalla tekstiä siitä, miten tähän ollaan tultu. Moni nettisarjakuva sortuu tähän, mikä ajaa kyllä tehokkaasti pois lukijat, jotka ovat tulleet lukemaan sarjakuvaa eivätkä romaania. Prologi kuitenkin alustaa tarinaa hyvin, ja sen edetessä kuumotus tulevasta tuhosta kasvaa sivu sivulta.

Jännityksennälkäisille siis herkkua luvassa, ja vähemmän jännityksestä ja horrorista pitäville, kuten minulle, luvassa myös symppiksiä hahmoja ja huumoria. Vähän myös mielenkiintoa kutkuttelee, mitä kaikkea hiljaisesta maailmasta löytyy, niin hyvässä kuin pahassa. Ja haluan nähdä myös enemmän, miten Sundberg käsittelee tätä hyvin massiivista aihetta. Kertoessa ihmiskunnan tuhosta ja selviytyjien elämästä vuosikymmeniä sen jälkeen kertojan pitää ottaa todella monta asiaa huomioon, ja Sundberg kyllä näyttää tehneen niin. Innolla siis odotan, mitä Stand Still. Stay Silent tarjoilee meille vielä jatkossa.

215(Kuvat: http://www.sssscomic.com/ ©Minna Sundberg)

Phantomland

alkuun

http://phantomland.smackjeeves.com/

Tekijä: Maaria Laurinen
Tyyppi: pitkä sarjakuva
Kieli: englanti
Aloitettu: 2012 (2009)
Pituus: 200 sivua (jatkuu)
Päivitystahti: kerran viikossa
Genre: toiminta, draama, fantasia
Ikäsuositus: yli 13
Varoitukset: väkivalta, kiroilu

Phantomland oli alkuun printtimuotoinen omakustannesarjakuva, mutta vuonna 2012 Laurinen päätti jakaa sen myös internetissä. Tällä hetkellä netissä on menossa neljäs luku, jota ei vielä ole printattuna.Näyttökuva 2015-1-5 kello 15.33.54

Sarjakuva sijoittuu fiktiiviseen Santa Luisonin kaupunkiin, joka ylläpitää hieman erikoista organisaatiota nimeltä Cypress. Cypress taistelee kaupungin rikollisuutta vastaan, mutta mikä tekee siitä erikoisen, ovat sen kaikki jäsenet. Kukaan heistä ei nimittäin ole ihan tavallinen ihminen.

511075dfcmBFe

Päähenkilönä toimii tyttö nimeltä Chie, joka on juuri värväytynyt Cypressiin. Hän on melko heiveröisen ja pelokkaan oloinen, ja alkuun todella kujalla siitä, mihin hän on joutunut. Hän on epävarma, mutta yrittää silti parhaansa pysyä positiivisena.

Chien sopeutumista uuteen ympäristöön ei ollenkaan helpota se fakta, että hänen ohjaajansa on Cypressin pahamaineisin taistelija Jon. Päinvastoin, Jonilla ei ole mitään hyvää sanottavaa Chiestä, vaan hän mollaa tätä jatkuvasti. Täysin empatiakyvytön mulkero siis. Hän ei todellakaan olisi ottanut untuvikkoa niskoilleen, ellei Cypressin päällikkö itse niin vaatisi, ja päällikkö on ainoa, jolle Jonilla ei ole nokan koputtamista.597c4f8fa14lG

Phantomland on mangatyylinen, mutta länsimaalaisittain luettava ja äärettömän tyylikäs sarjakuva. Tussaus on puhdasta, screentoneja on käytetty todella taidokkaasti. Ruutujen layout on monipuolista ja mangatyylille uskollista. Erilaiset rajaukset ja upeat perspektiivit kuljettavat kerrontaa eteenpäin. Puhekuplat ja fontti sopivat hyvin yhteen kuvien kanssa.

Piirrustustyyli on selkeää ja persoonallista. Hahmot ovat todella ilmeikkäitä, koomiset naamanvääntelyt ovat osa sarjakuvan parasta antia. Laurinen viljelee muutenkin vitsikkäitä tilanteita sopivasti draaman ja toiminnan väliin. Toimintakohtaukset eivät kuitenkaan jää kakkoseksi. Hahmojen liikkeet on kuvattu taitavasti efektien kera. Suosittelen myös kiinnittämään huomiota taustoihin. Siinä, missä japanilaiset mangakat sysäävät taustojen rustaamisen assareille, Laurinen tekee kaiken itse.

7bb21840bf43FPhantomlandin nopea rytmi pitää hyvin lukijan kiinni sarjakuvassa. Chie kerää kaikki sympatiat, ja vaikka Jon ihan uskomaton kusipää, on hän hahmona todella kiehtova. Halu nähdä Chien kehittyvän ja Jonin antavan tytölle vihdoin tunnustusta saa lukijan pysymään mukana Phantomlandin kelkassa.

Näyttökuva 2015-1-5 kello 16.22.48
(Kuvat: http://phantomland.smackjeeves.com/ © Maaria Laurinen)