Otus Opus

alkuunhttp://otusopus.smackjeeves.com/

Tekijä: Taina Koskinen / Myrntai
Tyyppi:
pitkä sarjakuva
Kieli: englanti
Aloitettu: 2014
Pituus: 76 sivua (jatkuu)
Päivitystahti: kerran viikossa
Genre: fantasia, seikkailu
Ikäsuositus: ei ikärajaa
Varoitukset: ei varoituksia

Sinähän pidät pöllöistä, etkö pidäkin? Hienoa! Tässä sarjakuvassa niitä nimittäin riittää. Ja ne ovat kaikki aivan äärettömän söpöjä.

Näyttökuva 2015-1-1 kello 17.21.55Tarinan päähenkilö on tyttö nimeltä Aino, ja hänellä on missio. Aino aikoo piirtää kaikki maailman pöllöt. Kuulostaa aika kunnianhimoiselta. Toisaalta hän ei taida seikkailla meidän maailmassamme, joten on vaikea sanoa, riittääkö pöllöjä piirrettäväksi paljon vai vähän. Lisäksi Otus Opuksen pöllöt ovat vähän tavallista hiiripöllöä erikoisempia. Aivan ensiksi tutustumme puhuvaan kiviporttipöllöön!

Näyttökuva 2015-1-1 kello 17.24.21

Aino vaikuttaa hyvin tomeralta ja omatoimiselta. Hän reissaa yksin, mukanaan vain olkalaukullinen tavaraa ja lentävä rausku. Hän on myös kiltti ja kohtelias osoittaen kunnioitusta porttipöllöä kohtaan.

Näyttökuva 2015-1-1 kello 19.41.04

Ainon matkakumppanina toimii lentävä rausku Plätty, jolla on taipumusta jäädä jumiin häntänsä kanssa. Plätty ja Aino kohtasivat sattumalta, mistä Aino kertoo uudesta tuttavuudesta kiinnostuneelle porttipöllölle.

Vielä tarinassa ei olla tutustuttu muihin merkittäviin hahmoihin. Sarjakuva etenee melko hitaasti, mutta se näyttääkin keskittyvän enemmän ympäristöön ja tunnelman luomiseen, kuin toimintaan. Otus Opus on siis varsin kevyttä luettavaa, ja sydämentykytyksiä ei (ainakaan vielä) ole luvassa.

Sarjakuva on toteutettu kokonaan digitaalisesti, mutta epätasaiset viivat antavat piirustuksille luonnetta, eivätkä kuvat näin näytä liian kliinisiltä. Koskinen luo kauniita taustoja erilaisilla kuvioilla ja väreillä. Ympäristöä ei ole piirretty valokuvamaisen pikkutarkasti vaan ruoho ja puut ovat hitusen graafisempia, mikä mahdollistaa kuvioilla leikkimisen, eivätkä kuvat näytä rauhattomilta.

Näyttökuva 2015-1-1 kello 19.42.43Otus Opuksessa on kauniit, maanläheiset värit. Paletti on hillitty, mutta tarpeeksi monipuolinen. Koskinen yhdistelee värejä taitavasti, mikä ehdottomasti ansaitsee hatunnoston. Itse saan usein aikaiseksi vain värioksennusta, joten tiedän, ettei värien harmonian saavuttaminen ole mikään helppo juttu.

Suorakulmaiset, tetrismäisesti pakatut ruudut ovat aika staattisia, mutta niiden koon vaihtelu ja erilaiset kuvarajaukset kuitenkin rytmittävät kerrontaa mukavasti. Dialogia ei ole ainakaan liikaa, se istuu puhekuplineen sopivasti ruutuihin. Tekstissä käytetään ilmeisesti omasta käsialasta tehtyä fonttia, joka toimii todella hyvin, eikä näytä irralliselta. Erilaisia efektejä on hillitysti.

Otus Opus ei ole kaikkein toiminnallisin sarjakuva, mutta fiilistelyyn ja söpöjen otusten ihasteluun se on oikein oivaa luettavaa. Voisin kuvitella sitä luettavan myös lasten kanssa, sillä se on leppoisa ja katseltavaa riittää. Ilmeikkäitä pöllöjä on vaikea vastustaa.kulmapolo

(kuvat: http://otusopus.smackjeeves.com/ © Taina Koskinen)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *