http://www.sssscomic.com/

Tekijä: Minna Sundberg
Tyyppi: pitkä sarjakuva
Kieli: englanti
Aloitettu: 2013
Pituus: 250+ sivua (jatkuu)
Päivitystahti: 5 kertaa viikossa
Genre: toiminta, katastrofi, kauhu, seikkailu, fantasia
Ikäsuositus: yli 15
Varoitukset: väkivalta

Minulle on jo useampi kerennyt ehdottamaan tätä sarjakuvaa, ja kun se omalta lukulistaltakin jo löytyi niin tartuinpa sitten tuumasta toimeen, vihdoinkin.

Stand Still. Stay Silent sijoittuu meidän maailmaamme, tarkemmin ottaen pohjoismaihin, suuren katastrofin jälkeen. Vuosikymmeniä sitten vakava tauti pyyhkäisi lähes koko ihmiskunnan pois maailmankartalta, ja nyt maapallon keskuksena toimii Islanti, joka pelastautui eristäytymällä muusta maailmasta tuhojen aikaan. Muistakin pohjoismaista löytyy pienempiä turva-alueita, missä ihmiset elävät nyt hyvin nöyrissä oloissa.

Koko muu maailma on tuntematonta ja puhdistamatonta hiljaista maailmaa, jota asuttavat katastrofin seurauksena kehittyneet hirviöt. Matkalle tuntemattomaan lähtee pieni joukko enemmän tai vähemmän ammattilaisia sattuman kaupalla saadun ääpättömän rahoituksen turvin. Joukkoon kuuluvat suomalaiset serkukset Tuuri ja Lalli, ruotsalainen Emil, norjalainen Sigrun sekä tanskalainen Mikkel. Nettisarjakuvan otsakkeen ja muiden kuvitusten perusteella joukkoon luultavasti liittyy vielä eräs liehuletti, mutta tähänastisessa sarjakuvassa hänet ollaan nähty vain vilaukselta.

No niin, sanottakoon nyt tähän väliin, että en pidä oikeastaan ollenkaan tällaisista katastrofiteemoista. Kaikenlaiset maailmanloppu- ja ihmiskunnan tuho -skenaariot saavat minut ahdistuneeksi ja surulliseksi. Alan helposti pyöritellä mielessäni yksityiskohtaisesti kaikkia niitä hirveitä tilanteita, joihin ihmiset joutuvat selviytyäkseen hengissä, ja joihin heidän elämänsä sitten lopulta päättyy. Prologin lopussa minun teki todella vahvasti mieli painaa X:ää tämän välilehden kohdalla. Enpä tuota kuitenkaan tehnyt kun en viitsinyt tähän blogiin pelkkää vinkuvonkua kirjoittaa prologin perusteella. Tuota päätöstä en kyllä sarjakuvaa eteenpäin lukiessani katunut (paitsi vähän joissain todella kuumottavissa kohtauksissa).

Eniten minua puskee lukemaan eteenpäin äärettömän hieno taide, sekä todella sympaattiset hahmot. Erityisesti hissukka, kissamainen Lalli ja kermapylly Emil sekä heidän välinen kielirajoitteinen kommunikaatio herättivät minussa vahvoja awwwww-reaktioita. Ryhmän naiset ovat ihanan tomeria ja positiivisia, ja iso Mikkel on rauhoittava ja rationaalinen. Jengi on ollut kasassa vasta lyhyen aikaa, mutta ryhmähenki on alusta alkaen todella hyvä. Tällainen hahmodynamiikka auttaa jaksamaan muuten niin synkän tarinan seuraamista, ja onpa se ihan kivaa vaihtelua sellaisille katastrofitarinoille, joissa hahmot vain panikoivat ja huutavat toisilleen ja ovat tietävinään kaiken paremmin kuin muut. Toki tässäkin tarinassa on vielä kaikki mahdollisuudet draaman puhjeta kukkaan, mutta sitä ennen aion nauttia täysin rinnoin näiden mussukoiden toilailuista.

Kuten mainitsin, taide on ilmiömäisen upeaa. Varsinkin maisemat ovat erityisen kauniita ja yksityiskohtia on paljon. Hahmot ovat ilmeikkäitä ja persoonallisia. Väripaletti on rajallinen ja värit toimivat todella harmonisesti sekä keskenään että mustan kanssa. Piirrosten lisäksi sarjakuvaan on ujutettu hienosti infografiikkaa, karttoja, asiakirjoja ja ilmoituksia. Lukujen välissä meille valotetaan hieman tuossa ajassa olevia asutuksia, virkoja, hirviöitä, kissojen asemaa, käytettyjä kieliä ja niin edelleen.

Nautin kovasti siitä, miten sarjakuvassa pelataan eri kielillä. Tietysti pääasiassa kaikki teksti on englanniksi, mutta tarinassa ihmisillä ei ole mitään yhteistä yleiskieltä, vaan kaikilla on oma äidinkielensä ja ehkä jonkin verran sitten kielipäätä suuntaan tai toiseen. Kielten erot ja yhtäläisyydet nousevat esille tuon tuosta, ja pienet liput puhekuplissa ilmentävät aina, kun hahmojen kieli vaihtuu tai kun se keskustelun kannalta on oleellista.

Puhekuplien neliskulmainen muoto on hieman erikoinen ratkaisu. Onko kyse sitten kuviin sopivasta tyylistä vaiko että niihin saisi aseteltua tekstin helposti ja tilaa säästäen? Kuitenkin laatikot ovat paikoin vähän turhankin isoja tekstimäärään nähden, ja teksti aseteltu välillä  hiukan sinne päin. Fontti on jokseenkin erikoisen näköistä ja rivivälit pieniä, mikä vaatii jonkin verran totuttelua. Ei teksti ihan lukukelvotonta ole, mutta huomasin useaan otteeseen esimerkiksi luulevani g:tä q:ksi. Massiivisten tekstimäärien lukeminen saattaa hieman puuduttaa, mutta pienemmissä puhekuplissa tekstin lukee suhteellisen sujuvasti.

Sarjakuvan prologi saattaa olla hieman pitkästyttävää luettavaa, mutta se on sata kertaa parempi kuin sivukaupalla tekstiä siitä, miten tähän ollaan tultu. Moni nettisarjakuva sortuu tähän, mikä ajaa kyllä tehokkaasti pois lukijat, jotka ovat tulleet lukemaan sarjakuvaa eivätkä romaania. Prologi kuitenkin alustaa tarinaa hyvin, ja sen edetessä kuumotus tulevasta tuhosta kasvaa sivu sivulta.

Jännityksennälkäisille siis herkkua luvassa, ja vähemmän jännityksestä ja horrorista pitäville, kuten minulle, luvassa myös symppiksiä hahmoja ja huumoria. Vähän myös mielenkiintoa kutkuttelee, mitä kaikkea hiljaisesta maailmasta löytyy, niin hyvässä kuin pahassa. Ja haluan nähdä myös enemmän, miten Sundberg käsittelee tätä hyvin massiivista aihetta. Kertoessa ihmiskunnan tuhosta ja selviytyjien elämästä vuosikymmeniä sen jälkeen kertojan pitää ottaa todella monta asiaa huomioon, ja Sundberg kyllä näyttää tehneen niin. Innolla siis odotan, mitä Stand Still. Stay Silent tarjoilee meille vielä jatkossa.

(Kuvat: http://www.sssscomic.com/ ©Minna Sundberg)